Ystäväni päiväkotiajalta, Tättähäärä (5), poikkesi viime viikolla viettämään iltapäivää kanssamme. Mukava tammikuinen sää houkutteli meidät pienelle metsäretkelle. Tättis innostui erityisesti ideasta, että hän voisi johtaa retkeä – nimenomaan päiväkodin retkeä.Siinä me sitten Markun kanssa seisoimme pihalla ohjeita odotellen. Ja niitä riitti. -Ottakaas itsellenne pari ja toisia kädestä kiinni!Vilkuilimme ympärillemme; me kaksi senioria siinä seisomassa vähän …
Tättähäärä (5) hyppelee jalkakäytävällä välissämme ja testailee erilaisia kävelytyylejä. Hän heittelee jalkojaan miten sattuu pitäen meitä käsistämme kiinni. Kikattaa niin, että lyyhistyy lopulta hervottomana asvaltille ja saa sanotuksi, että ai kun nauru sattuu mahaan. Ja se nauru tarttuu, pakkautuu sydämen ympärille, saa vedet varttuneen silmiin. Siinä kävellessämme kaupungilla hän muistaa edellisellä vierailukerralla keksimänsä roolileikin, joka …
Kävin Tättähäärän (5) kanssa puutarhamyymälässä etsimässä parvekkeelle jotain rehevämpää nuutuneen kasvuston tilalle. Tättis bongasi heti suosikkinsa. – Tuu kattoon, tää on ihana! Hän viittoilee minua poistolavalle siirretyn, osin ruskettuneen krysanteemirumiluksen luo. Siinä hän nuuhkii kasvia ja juttelee sille lempeästi. – Voi sua kukka, sä tuoksutkin niin hyvälle! Otetaan tää! – Ei me taideta nyt sitä …
